AbstractsLaw & Legal Studies

Physical activity of Malawian toddlers - measurement, effect of nutrient supplements and parental perceptions

by Anna Pulakka




Institution: U of Tampere : Diss
Department:
Year: 2015
Keywords: Fyysinen aktiivisuus; lapset; kiihtyvyysanturit; Afrikka; ravitsemusinterventio; Physical activity; children; accelerometry; sub-Saharan Africa; lipid-based nutrient supplement
Record ID: 1132097
Full text PDF: http://tampub.uta.fi/handle/10024/97134


Abstract

Lisäravitsemusinterventioiden vaikutuksia on tyypillisesti mitattu kasvuun, sairastavuuteen, ravitsemustilaan ja kehitykseen liittyvillä indikaattoreilla. Yksi lisä lasten terveyteen liittyviin indikaattoreihin on fyysinen aktiivisuus, joka on myös lasten kehitykseen liittyvä taustatekijä. Fyysistä aktiivisuutta voidaan nykyään mitata kiihtyvyysantureilla, mutta nämä laitteet pitää kalibroida ja validoida kussakin kohderyhmässä ennen käyttöä. Vanhempien rohkaiseva asenne aktiivisuutta kohtaan on yhteydessä taapero- ja leikki-ikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden tasoihin, mutta vanhemmat voivat käsittää aktiivisuuden eri tavalla kuin miten se on määritelty terveyskasvatuksessa ja tutkimuksissa. Tämä väitöskirjatyö perustuu kolmeen osatutkimukseen. Tavoitteena oli arvioida kiihtyvyysmittarin käyttökelpoisuutta ja validiteettia 18 kuukauden ikäisten malawilaisten lasten aktiivisuuden mittaamisessa, mitata maapähkinäpohjaisen lisäruuan vaikutusta malawilaisten lasten aktiivisuuteen ja selvittää pienten lasten vanhempien käsityksiä liittyen fyysiseen aktiivisuuteen ja lasten kehitykseen. Ensimmäisessä osatutkimuksessa 56 malawilaista lasta, jotka olivat 16.0—18.5 kuukauden ikäisiä, pitivät viikon ajan ActiGraph GT3X-merkkistä kolmisuuntaista kiihtyvyysmittaria. Tutkimusapulaiset kävivät lasten luona päivittäin tarkistamassa kuinka lapsi piti mittaria. Viikon mittaamisjakson aikana tutkimusapulaiset videokuvasivat lapsia kaksi kertaa heidän leikkiessään vapaasti. Vertailimme kiihtyvyysmittareiden lukemia Children’s Physical Activity Form –menetelmällä koodattuun observoituun aktiivisuuteen. Lisäksi analysoimme laitteen rekisteröimän mittausajan jättämällä pois mittausviikon ensimmäisen ja viimeisen päivän, yöajan ja vähintään 20 minuutin mittaiset jaksot, jolloin laite antoi 0-lukemia. Toisessa osatutkimuksessa 1932 malawilaista lasta satunnaistettiin viiteen interventio- ja yhteen kontrolliryhmään. Interventioryhmissä olevat lapset saivat 10—40 g maapähkinäpohjaista lisäruokaa (lipid-based nutrient supplement, LNS) päivittäin 6 kuukauden iästä 18 kuukauden ikään. Lasten aktiivisuus mitattiin ActiGraph GT3X+ -kiihtyvyysmittarilla interventiojakson lopuksi. Kolmannessa osatutkimuksessa haastattelimme kuuttatoista vanhempaa teemahaastatteluissa, kuutta vanhempaa ryhmähaastattelussa ja kahta avainhenkilöä. Ensimmäisen osatutkimuksen 52:sta mittausaika-analyysiin otetusta lapsesta 79 prosentilla (95 % luottamusväli 65—89 %) oli riittävästi mittausaikaa. Riittävänä aikana pidimme vähintään neljää päivää, joissa jokaisessa oli ainakin 10 tuntia mittausaikaa. Toisessa osatutkimuksessa vastaava luku oli 60 % (95 % luottamusväli 58—63 %) 1339 aktiivisuusmittaukseen osallistuneesta lapsesta. Ensimmäisen osatutkimuksen huoltajista 70 % ja toisen osatutkimuksen huoltajista 96 % oli sitä mieltä, että mittaus sujui hyvin. Ensimmäisessä osatutkimuksessa kiihtyvyysmittarin aktiivisuuslukemat nousivat sitä mukaa kuin observoitu aktiivisuustaso kasvoi. Erot olivat tilastollisesti merkitseviä kevyen ja reippaan…