AbstractsEconomics

Some argue that the territorial boundaries of African countries, having largely survived the transition to independence, are now like a poorly tailored suit: It does not fit in many places but African leaders have by and large accepted that they and their societies must somehow try to wear it. But has history stood still since independence? What is the everyday reality of those who live with these inherited colonial boundaries today? This dissertation investigates how competing claims of territory, authority and citizenship are negotiated between state representatives and residents in the Namibia-Zambia and Uganda-South Sudan borderlands. It asks: What kinds of governance regimes result from these negotiations? From considering these questions emerges the argument that borders do not only exist as an abstract construct, separate from or above the people and territories they are supposed to separate. Borderland actors in the study regions instead actively engage, challenge and thereby reshape the state, over time and repeatedly. They contribute to fine-tuning the state in ways that do not necessarily undermine or hollow it out. However, there are clear differences in how this happens between the more peaceful setting of the Namibia-Zambia borderland, with its annual rhythm of life patterned according to the seasonal rise and fall of the Zambezi river, and the Uganda-South Sudan borderland, where the memory of recent and fear of future large-scale organised violence strongly affect daily life. This dissertation consists of two articles published in peer-reviewed journals and two chapters published in peer-reviewed edited volumes in 2007-2013, and a synopsis which discusses these works comparatively and introduces their wider conceptual framework. Toisinaan kuulee väitettävän, että Afrikan valtioiden alueelliset rajat, jotka ovat lähes samat kuin ennen itsenäistymistä, ovat nykyään kuin kuin huonosti räätälöity puku: se ei istu kehuttavasti, mutta Afrikan poliittiset johtajat ovat kuitenkin päättäneet käyttää sitä. Mutta onko historia jämähtänyt paikoilleen sitten itsenäistymisen? Millaista on niiden ihmisten arki, jotka elävät nykyään siirtomaavalta-ajan peruja olevilla raja-alueilla? Tässä väitöskirjassa tarkastellaan, miten valtion hallinnon edustajat ja paikalliset asukkaat sovittelevat alueeseen, hallintoon ja kansalaisuuteen liittyviä näkemyksiään ja käytäntöjään Namibian ja Sambian sekä Ugandan ja Etelä-Sudanin välisillä raja-alueilla. Keskeisenä kysymyksenä on, millaisia hallintotapoja tästä syntyy. Näiden kysymysten tarkastelun perusteella voidaan väittää, etteivät rajat ole pelkkiä abstrakteja käsitteitä erillään tai yläpuolella niistä ihmisistä ja alueista, jotka niiden pitäisi erottaa. Tarkastelluilla raja-alueilla asukkaat ovat aktiivisia ja haastavat käytännöillään hallintojärjestelmän ja muovaavat omalta osaltaan valtiota. He osallistuvat virallisten hallintotapojen hienosäätöön tavoilla, jotka eivät välttämättä heikennä tai rappeuta sitä. Käytännöissä on kuitenkin selkeitä eroja:…