AbstractsEducation Research & Administration

Doctoral dissertation Inclusionary practices in a Finnish pre-primary school context has been made in the context of the five-year EU project Includ-Ed (2006- 2011), which has 14 European universities as partners. The aim of the research was to find out the most supportive practices and the most unsupportive practices from a perspective of inclusion experienced by agents (persons). Agents are children, parents, teachers and administration and organisation members who were interviewed by communicative open interview. There were a total of 54 interviews. Inclusion is examined through perspectives of transformation and critical communication. Critical communicative methodology assumes that people can interpret their own behaviour and modify their actions based on that. To be able to analyse interviews, theory-based categories were used. After this, clusters were created using open categorisation. Of the results, when answering types are separated, 212 quotations were from professionals (teachers, administrators, members of organisations) whilst 88 quotations were from family and children. Professionals did make their voices heard more often than parents and children. Professionals gave over four times more transformative quotations than parents/children. Parents/children gave slightly more exclusionary quotations than professionals. In the light of research findings, parents and children are still unable to make their voices heard as well as they could, and parents attitude and preconceptions are unsupportive of inclusion. Lack of resources was the most unsupportive practice to inclusion according to the professionals. For all the agents, the most supportive practice to inclusion was co-operation. Keywords: inclusion, educational science, critical communicative methodology, content analysis, agents, ATLAS.ti Esikoulu on tärkeässä asemassa rakentaen kodin ja koulun yhteistyötä. Monikulttuurisuus kouluissa kasvaa, myös esikoulun merkitys on tunnustettu oppilaan koulunkäynnin kannalta, mistä kertoo mm. sen tuleminen oppivelvollisuuden piiriin. Inkluusiossa kaikilla on yhtälaiset oikeudet yhteiskunnassa; jotta tämä voisi tapahtua, tarvitaan muutosta. Käytännössä inkluusion toteutuminen tarkoittaa yhteistyötä ja ymmärrystä. Tutkimus pyrkii selvittämään, miten tämä inkluusion vaatima muutos tällä hetkellä toteutuu esikouluympäristössä. Niemelän väitöstutkimus selvittää, mitkä ovat eniten inkluusiota tukevat ja latistavat käytänteet eri toimijoiden (agenttien) kokemana. Tutkimus toteutettiin monikulttuurisessa ympäristössä Helsingissä. Agentteina ovat lapset, vanhemmat, opettajat sekä hallinnon ja organisaatioiden edustajat, joiden kokemuksia selvitettiin kommunikatiivisella avoimella haastattelulla. Ammattilaiset toivat äänensä enemmän esille ja viestivät neljä kertaa enemmän inkluusiota tukevia tekijöitä kuin vanhemmat ja lapset. Vastaavasti vanhemmat ja lapset viestivät hieman enemmän inkluusiota latistavia tekijöitä kuin ammattilaiset. Tuloksien valossa vanhemmat ja lapset eivät saa ääntään kuuluviin niin…