AbstractsBiology & Animal Science

TAUSTAA: Bronkioliitti on yleinen sairaalahoidon syy imeväisikäisillä, ja pienillä imeväisillä on myös usein vaikein taudin kuva. Respiratory syncytial virus (RSV) on yleisin bronkioliitin aiheuttaja, mutta on olemassa myös useita muita bronkioliitin aiheuttajaviruksia. Hengitystietulehduksen aiheuttavat virukset sekä isännästä riippuvat tekijät, kuten mutaatiot synnynnäiseen immuniteettiin vaikuttavissa geeneissä, voivat vaikuttaa bronkioliitin pitkäaikaisennusteeseen ja astmariskiin. Ei ole kuitenkaan selvää, onko lisääntynyt astmariski bronkioliitin aiheuttamaa vai onko bronkioliitti pikemminkin merkki jo olemassa olevasta varhaisesta astmatulehduksesta. TUTKIMUKSEN TARKOITUS: Tämän prospektiivisen kohorttitutkimuksen tarkoitus on tarkastella mikrobien, ympäristötekijöiden ja geneettisten tekijöiden yhteisvaikutuksia ja siten tunnistaa riskitekijät esikouluiän astman kehittymiselle varhaisvaiheen bronkioliitin jälkeen. Tarkemmat päätavoitteet tutkimukselle ovat: (1) selvittää pitkäaikaisennuste 5-7 vuoden ikäisiltä lapsilta, jotka joutuivat sairaalahoitoon bronkioliitin johdosta alle puolen vuoden iässä; (2) määrittää bronkioliitin aiheuttajaviruksen ja myöhemmän lapsuusiän astman puhkeamisen yhteyttä; (3) analysoida varhaislapsuuden riskitekijöiden, kuten vanhempien astman tai atopian, tai vanhempien tupakoinnin ja imeväisiän atopian yhteyttä esikouluiän astmaan tai allergiaan; (4) tutkia IL-10, IL-18 ja IFN-ƴ geenien yhteys esikouluiän astmariskiin; (5) selvittää MBL2- ja TLR1-, TLR2- ja TLR6-geenien monimuotoisuuden ja varhaisvaiheen bronkioliitiin yhteyttä lapsuusiän astmaan. AINEISTO JA MENETELMÄT: Tutkimus tehtiin Tampereen yliopistossa, lastentautien yksikössä. Tutkimukseen otettiin 187 alle puolivuotiasta lasta, jotka olivat sairaalahoidossa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa bronkioliitin johdosta kolmen eri infektiokauden aikana vuosina 2001-2004. Kontrollikäynnit järjestettiin vuosina 2008-2010 ja tutkimustiedot saatiin 166 lapsesta. Bronkioliitin aiheuttajavirus selvitettiin polymeraasiketjureaktiolla (PCR). Ennen kontrollikäyntiä vanhempien täyttämällä haastattelulomakkeella selvitettiin astman ja allergioiden esiintyvyys lapsuudessa. Kontrollikäynnin yhteydessä lääkäri suoritti kliinisen tutkimuksen ja kaikki allergiaan tai astmaan viittaavat löydökset rekisteröitiin. Impulssioskillometrilla selvitettiin keuhkojen hyperreaktiviteettia, ja lisäksi Prick-testillä tutkittiin lapsilla esiintynyttä atopiaa. Genetiikan analyyseissä valittujen geenien monimuotoisuutta tutkittiin PCR:llä kokoverinäytteistä valmistetuilla DNA-näytteillä. TULOKSET: Esikouluiän astma todettiin 21 (12,7 %) lapsella. RSV:n sairastaneilla lapsilla astma todettiin 8,2 %:lla, kun taas ei-RSV:n sairastaneilla lapsilla astma todettiin 24 %:lla (p=0,01). 33 % lapsilla, joiden äidillä oli astmadiagnoosi, todettiin astma kontrollikäynnillä (verrattuna 9,2 % lapsilla, joiden äidillä ei ollut astmaa, p=0,001). Lapsilla, joilla oli todettu imeväisiän atooppinen ihottuma, esikouluiän astmaa esiintyi 30 %:lla (verrattuna 5 %…