AbstractsPhilosophy & Theology

Hume's Scepticism and Realism - His Two Profound Arguments against the Senses in An Enquiry concerning Human Understanding

by Jani Hakkarainen




Institution: U of Tampere : Diss
Department:
Year: 2007
Keywords: Hume; skeptisismi; metafyysinen realismi; naturalismi; Hume; scepticism; metaphysical realism; naturalism; senses
Record ID: 1143302
Full text PDF: http://tampub.uta.fi/handle/10024/67790


Abstract

Tutkimus on filosofian historiallinen ja siinä tarkastellaan David Humen (1711-1776) teoreettista filosofiaa (metafysiikkaa, tietoteoriaa ja mielenfilosofiaa). Hume on tunnetuimpia ja tutkituimpia filosofian klassikkoja. Tutkimusongelmana on Humen suhtautuminen filosofiseen oppiin, jota nykyisin kutsutaan metafyysiseksi realismiksi. Metafyysisen realismin mukaan on olemassa mielestä, havaitsemisesta tai havaitsijasta riippumattomia olioita, jotka ovat pysyvästi olemassa havaitsijan ulkopuolella. Tutkimusongelma on merkittävä Hume-tulkintakirjallisuuden ja filosofian yleisestä näkökulmasta. Tunnetuin Hume on aina ollut hänen väitetystä skeptisismistään ja Humen kanta metafyysiseen realismiin on tämän ongelman ydinkysymyksiä. 1900-luvun puolessa välissä Hume-tutkimuksen polttavimmaksi kysymykseksi nousi hänen ajattelunsa suhde naturalismiin: voivatko uskomukset saada esimerkiksi oikeutuksensa niiden luonnollisista syistä. Nykyfilosofian vilkkaimpia keskusteluita on ollut ns. realismi-antirealismi ­debatti, jossa on keskusteltu riippumattomien, ulkoisten ja pysyvien olioiden olemassaolosta. Voidaan myös sanoa, että tämän ongelman äärellä olemme maailmankuvamme ytimessä: onko olemassa ihmisestä riippumaton todellisuus, onko se totuuden mittapuu ja tietomme ja uskomuksiemme perusta. Tutkimus lähestyy Humen suhdetta metafyysiseen realismiin tuoreesta näkökulmasta ja siinä puolustetaan uutta vastausta tähän kysymykseen. Kun Humen filosofinen kanta erotetaan tässä kysymyksessä hänen jokapäiväisestä uskomuksestaan, lopputuloksena on kaksiosainen vastaus tutkimusongelmaan. Filosofina Hume pidättäytyy ottamasta kantaa riippumattomien, ulkoisten ja pysyvien olioiden olemassaoloon. Sen sijaan hänen jokapäiväinen uskomuksensa on uskoa sellaisten olioiden olemassaoloon. Tulkinnassa Hume nähdään siis sekä skeptikkona että metafyysisenä realistina (skeptistä asennetta voidaan havainnollistaa agnostisella suhtautumisella Jumalan olemassaoloon eli kannanotosta pidättäytymisellä siihen, onko Jumalaa olemassa vai ei.) Tutkimusmenetelmä yhdistää tekstuaalisen ja kontekstuaalisen lähestymistavan. Ensisijaisena lähdetekstinä on Humen kypsä mestariteos Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä (An Enquiry concerning Human Understanding, 1748), jonka viimeisen luvun ensimmäinen osa asetetaan yksityiskohtaisen tekstianalyysin kohteeksi. Analyysissä teksti asetetaan sen kontekstiin Hume tuotannossa, intellektuaalisessa kehityksessä ja filosofisessa ympäristössä. Vaikka metodi on ensisijaisesti historiallinen, tulkintatyössä hyödynnetään nykyfilosofian käsitteitä silloin, kun se on tarpeellista ja hedelmällistä.; The main problem of this study is David Hume s (1711-76) view on Metaphysical Realism (there are mind-independent, external, and continuous entities). This specific problem is part of two more general questions in Hume scholarship: his attitude to scepticism and the relation between naturalism and skepticism in his thinking. A novel interpretation of these problems is defended in this work. The chief thesis is that Hume is both a sceptic…