AbstractsOther

Tutkimuksen aiheena on vanhempainvapaan käyttö sukupuolen mukaan. Tulokset perustuvat Stakesin vuosina 2001-2002 toteuttaman perhevapaatutkimuksen kyselyaineistoon, jossa vastaajina oli 3 232 pienten lasten äitiä ja 1 413 isää. Isät saivat ensimmäisen kerran oikeuden perhevapaaseen jo 1970-luvulla, ja kuluneen vuosikymmenen ajan isät ovat olleet vanhempainvapaajärjestelmän kehittämisen keskiössä. Vanhempainvapaata ovat kuitenkin käyttäneet pääasiassa naiset. Vanhempainvapaata koskeva lainsäädäntö ilmentää periaatteessa sukupuolineutraalia vanhemmuuskäsitystä, jossa sekä äidin että isän nähdään pystyvän lapsen hoitoon. Käytännössä äidin asemaa lasten ensisijaisena hoitajana ei kuitenkaan kyseenalaisteta, vaikka isän osallistumista lastenhoitoon pidetäänkin tärkeänä. Vanhempainvapaan jakamista isän ja äidin kesken määrittää paitsi isän, myös äidin asema työelämässä. Jos sekä äiti että isä ovat korkeasti koulutettuja, on todennäköisempää, että molemmat käyttävät vanhempainvapaata. Julkisen sektorin naisvaltaisissa organisaatioissa työskentelevät isät pitävät vanhempainvapaata jonkin verran enemmän kuin muut miehet. Työelämän vaatimusten ja stressaavuuden vuoksi monet pienten lasten isät haluavat pitää taukoa töistään. Kyseessä on vanhempainvapaan pitämiseen merkittävästi vaikuttava asia, josta vanhemmat eivät usein kuitenkaan puhu keskenään. Monet isät kertovat perheen taloustilanteen estävän heitä ottamasta vapaata, mutta valinnat perustuvat pikemminkin olettamuksiin kuin laskelmiin. Taustalla on usein sukupuoleen kohdistuvia asenteita sekä käsitys vanhempien erillisistä vastuista. Vanhempainvapaan jakamisella on seurauksia paitsi asemaan työelämässä, myös palkattomien kotitöiden jakautumiseen. Jos perheessä äiti käyttää koko vanhempainvapaan, vanhemmille muodostuu erilliset kokemusmaailmat ja kotityöt eriytyvät sukupuolen mukaan enemmän kuin sellaisissa perheissä, joissa isä pitää ainakin osan vapaasta. Yksittäisten äitien ja isien valinnat tapahtuvat politiikan suomien mahdollisuuksien puitteissa, mutta niihin vaikuttavat myös aineelliset olosuhteet sekä ideologiset käsitykset. Nämä seikat voivat muuttua, mutta kehitys kohti molempien sukupuolten symmetrisempää vanhemmuutta edellyttää aktiivisia toimenpiteitä monella tasolla. Perhepolitiikassa tarvitaan isien yksilöllisiä oikeuksia vapaaseen. Jotta isän vastuu lastenhoidosta toteutuisi, tarvitaan työnantajien ja työtovereiden tukea. Myös perheiden arjessa on välttämätöntä pohtia sukupuolten välisiä suhteita ja kyseenalaistaa niitä.; This study explores the gendered actualisation of statutory parental leave rights in Finland. Women's participation in the labour market is high, they work mainly full time and have a high education level. Since the 1960's, welfare state institutions have been developed to support the reconciliation of paid work and family life. Leave rights for fathers were first introduced in the 1970's, and during the past decade, fathercare has been in the focus of leave policy development. However, parental leave has been taken mainly by mothers,…