AbstractsBiology & Animal Science

Lainsäädäntötoimenpiteet sosiaalisten perusoikeuksien kuten lakko-oikeuden ja järjestäytymisoikeuden osalta eivät lähtökohtaisesti kuulu EU:n toimivaltaan. Siitä huolimatta Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaiset ratkaisut asioissa Viking, Laval ja Rüffert ovat luoneet oman haasteensa sosiaalisten perusoikeuksien ja markkinavapauksien tasapainottamiselle. Näissä tapauksissa EUT tulkitsi sosiaalisten perusoikeuksien rajoittavan perusvapauksia, jota ei voitu pitää EU-oikeuden kannalta hyväksyttävänä vaikka esimerkiksi lakko-oikeudesta säätäminen kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. Tutkielma pyrkii vastaamaan siihen, kuinka lakko-oikeus osana järjestäytymisoikeutta tulisi ymmärtää ja määritellä oikeudellisena käsitteenä Eurooppalaisessa kontekstissa. Tarkoituksena on käsitteellistää lakko-oikeuteen liittyvää problematiikkaa sekä kansallisesta että EU-tason näkökulmasta ja peilata sitä EUT:n tulkintakäytäntöön ja jäsenvaltioiden kansainvälisiin velvoitteisiin. Arvion kohteena on myös se, kuinka EU-oikeuden lainvalintasäännöt vaikuttavat lakko-oikeuden harjoittamiseen unionin alueella. Tässä suhteessa perehdytään erityisesti Rooma II asetuksen 9 artiklaan. Tutkimuksen metodi on lainopillinen eli tutkimus tulkitsee ja systematisoi tietyn oikeudellisen käsitteen muodostamista. Tätä tavoitetta täydennetään hyödyntäen oikeusvertailevaa pohdintaa erityisesti jäsenvaltioiden työmarkkinajärjestelmien osalta. Lisäksi tutkimuksen viitekehyksessä pyritään tunnistamaan EU:lle ominaiseen hajautuneeseen kansainvälisyksityisoikeudelleen sääntelyyn liittyviä ongelmia metodologisesta näkökulmasta ja esittämään perustuslaillisen ulottuvuuden omaaville normikonflikteille ns. lävistävä (diagonal) käsitteellistämistapa. Keskeisimpänä tuloksena tutkielmassa esitetään jäsenvaltioiden suhtautumisen järjestäytymisvapauteen ja lakko-oikeuteen olevan hyvin monimuotoista. Lainvalintanormeilla voi olla rajoittavaa vaikutusta lakko-oikeuden harjoittamiseen rajat ylittävissä työtaistelutoimenpiteissä. EUT:n tulkintakäytännöllä on hyvin erilaisia vaikutuksia eri jäsenvaltioissa riippuen siitä, miten työmarkkinat on järjestetty. Kokoavasti voidaan kuitenkin todeta, että tietyissä maissa vaikutukset ovat hyvin perustavanlaatuisia ja usein ristiriidassa jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Tähän liittyen huomioidaan myös se, että EUT ei ole luonteeltaan ylikansallinen perustuslakituomioistuin, minkä vuoksi viimeaikainen kehitys ja sen tarkoituksenmukaisuus voidaan kyseenalaistaa.