AbstractsBiology & Animal Science

Keskikäytäväantrostomian merkitys poskiontelokirurgiassa Pitkäaikaisessa sivuontelotulehduksessa nenän ja sivuonteloiden oireet kestävät yli kolme kuukautta häviämättä välillä täysin. Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan pitkäaikaisen sivuontelotulehduksen esiintyvyys Euroopassa on 10,9%. Endoskooppiavusteista sivuontelokirurgiaa (ESS) harkitaan, jos konservatiivisella hoidolla ei saavuteta riittävää oirelievitystä. Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli verrata kahden eri endoskooppiavusteisen leikkausmenetelmän (uncinektomia vs. uncinektomia yhdistettynä keskikäytäväantrostomiaan) välisiä mahdollisia eroja, hyötyjä ja haittavaikutuksia. Ensimmäisen osatyön tavoitteena oli selvittää poskiontelon limakalvon verisuonten seinämässä esiintyvien ja valkosolujen L-selektiiniin sitoutuvien sulfatoitujen Lewis x sokerirakenteiden määrää pitkäaikaisessa sivuontelotulehduksessa. Toisessa osatyössä mitattiin poskionteloiden mukosiliaripuhdistumaa ja sen postoperatiivisesti muutosta. Kolmannessa osatyössä selvitettiin sivuontelokirurgian vaikutusta poskiontelon limakalvon L-selektiinien ja eosinofiilien esiintyvyyteen. Neljännessä osatyössä verrattiin kuvantamispohjaisen Lund-Mckay pisteytyksen muutoksia sivuonteloiden pre- ja postoperatiivisen tilanteen välillä. Viidennessä osatyössä arvioitiin ESS-kirurgian pitkäaikaistuloksia, sekä riskitekijöiden mahdollisia vaikutuksia tyytyväisyydessä leikkaustulokseen. Pystyimme osoittamaan, että pitkäaikaisessa sivuontelotulehduksessa verisuonten seinämässä esiintyvän ja valkosolujen L-selektiiniin sitoutuvien sulfatoitujen Lewis x sokerirakenteiden suhteellinen määrä lisääntyi merkitsevästi. Lisäksi osoitimme, että näiden epitooppien ja limakalvon eosinofiilisten tulehdussolujen esiintyvyys oli verrannollinen tulehduksen vaikeusasteeseen. Potilailla, joilla oli käytössä paikallinen nenäkortikosteroidihoito, L-selektiinin ligandien määrä ja limakalvon eosinofiilisolujen määrä väheni postoperatiivisesti . Oirearvioinnin ja postoperatiivisen poskiontelon limakalvon eosinofiilien välillä esiintyi vastaavuussuhde. Tilastollisesti merkitsevä limakalvon eosinofiilien väheneminen postoperatiivisesti pystyttiin osoittamaan ainoastaan tehdyn keskikäytäväantrostomian puolella. ESS- leikkaus ei parantanut poskiontelon mukosiliaaripuhdistumaa, se pysyi huonona myös 9kk:n kohdalla tehdyssä seurantatutkimuksessa. Ennen leikkausta ja 9kk:a leikkauksen jälkeen tehtyjen tietokonekerroskuvausten perusteella pystyttiin sivuonteloissa osoittamaan molemmilla puolilla selkeä vähentyminen tutkimuksessa käytetyssä kuvantamispohjaisessa Lund-Mackay pisteytyksessä. Tämä vähentyminen oli riippumaton leikkaustekniikasta. Pelkkään uncinatuksen poistoon verrattuna ostiumin koko säilyi merkitsevästi suurempana keskikäytäväantrostomiapuolella. Pitkäaikaisseurannassa saavutettiin merkitsevä oirekuvan vähentyminen molemmilla leikkaustekniikoilla. Leikkaustekniikoiden välillä emme havainneet eroa tyytyväisyydessä leikkauksen tulokseen, kasvokipuun, nenäntukkoisuuteen tai limaisuuteen…