AbstractsPsychology

Tutkimuksen tarkoitus: Masennus ja epävakaa persoonallisuushäiriö ovat hoidon piirissä yleisiä psykiatrisia häiriöitä, joita luonnehtii monimuotoinen kärsimys ja toimintakyvyn lasku, sekä kohonnut riski itsemurhaan. Masennus ja epävakaa persoonallisuushäiriö esiintyvät usein yhdessä ja häiriöiden yhteisesiintyvyys on yhteydessä masennuksen kulkuun. Varhaiset maladaptiiviset skeemat puolestaan viittaavat varhain elämässä sisäistyneisiin itseä ja muita koskeviin merkitsevästi haitallisiin tulkintatapoihin. Skeemat ovat yhteydessä sekä masennuksen että epävakaan persoonallisuushäiriön oireisiin ja oireiden vakavuusasteeseen, mutta skeemojen yhteyttä psykiatriseen yhteisesiintyvyyteen on kaikesta huolimatta tutkittu vain vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä epävakaan persoonallisuushäiriön ja masennuksen väliseen yhteisesiintyvyyteen tarkastelemalla skeemojen yhteyttä epävakaan persoonallisuushäiriön oireisiin osastohoitoa vaativassa masentuneessa potilasväestössä. Menetelmät: Otos koostui 43:sta aikuisesta osastohoitoa vaativasta potilaasta (29 naista ja 14 miestä). Epävakaan persoonallisuushäiriön oireita kartoitettiin Structured Clinical Interview for DSM-III-R Personality Disorders ja skeemoja Young Schema Questionnaire-S2-extended itsearviointikyselyjen avulla. Itsearvioituja epävakaan persoonallisuushäiriön oireita ennustettiin kolmiosaisen lineaarisen regressiomallin avulla: Ensimmäisessä vaiheessa epävakaan persoonallisuushäiriön oireet lisättiin malliin riippuvaksi muuttujaksi ja skeemat riippumattomiksi muuttujiksi ja lineaarinen regressioanalyysi suoritettiin jokaiselle skeemalle erikseen. Seuraavaksi sukupuoli, ikä, koulutustaso ja työllisyysstatus lisättiin malliin kovariaateiksi. Kolmannessa vaiheessa malliin lisättiin kovariaatiksi myös Center for Epidemiological Studies Depression Scale itsearviointikyselyn avulla mitattu tutkimuksen aikainen masennusoireilu. Tutkimustulokset ja johtopäätökset: Kymmenen kahdeksastatoista maladaptiivisesta skeemasta oli merkitsevästi positiivisessa yhteydessä lisääntyneisiin itsearvioituihin epävakaan persoonallisuushäiriön oireisiin. Kuitenkin vain yksi skeema, Ylikriittisyys ja Vaativuus, oli itsenäisessä positiivisessa yhteydessä epävakaan persoonallisuushäiriön oireisiin ja selitti vaihtelua epävakaan persoonallisuushäiriön oireissa yli tutkimuksen aikaisten masennusoireiden, sukupuolen, iän, koulutustason ja työllisyysstatuksen vaikutuksen. Tämän tutkimuksen perusteella Ylikriittisyys ja Vaativuus voi toimia spesifinä kognitiivisena riskitekijänä epävakaan persoonallisuushäiriön oireiden ja niiden vakavuusasteen kasvuun masentuneessa väestössä. Objective: Major Depressive Disorder (MDD) and Borderline Personality Disorder (BPD) are serious psychiatric disorders highly prevalent in clinical settings, characterized by multiple forms of distress, functional decline, and increased risk of suicide. MDD and BPD often co-occur and the co-occurrence of the disorders is associated with the course of MDD. Early Maladaptive Schemas (EMSs) refer to maladaptive…