AbstractsEducation Research & Administration

The impact of school closings on student achievement — evidence from rural Finland

by Ramin Izadi




Institution: University of Helsinki
Department:
Year: 2015
Keywords: Kansantaloustiede: Yleinen linja
Record ID: 1137045
Full text PDF: http://hdl.handle.net/10138/153754


Abstract

During the last two decades, many municipalities in Finland have attempted to cut costs by closing down small schools. Especially rural schools with low enrollment have been the target of these savings. This continuing tendency has raised many concerns on the effect of school closings on students, and remains a controversial issue in public discourse. The current study examines 600 students from rural schools, who were displaced due to school shut downs during 1999–2000 in the last years of their primary education. Relative to previous literature, where bad school performance has influenced school shut downs, in the setting of the present study only cost savings are used to justify school closings. Additionally, because of the rural setting, the effects of displacement include increases in school trips as well as in school size. To address the non-random displacement of students, the effect of school closures on student grades and high school graduation rates are estimated by comparing the displaced students to control students that are matched based on a number of relevant covariates. I find no adverse effects of school closures on any of the measured outcomes. This implies that negative effects on students' school performance does not have empirical support as an objection to the school closing policies. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, useat kunnat Suomessa ovat pyrkineet leikkaamaan kustannuksia sulkemalla pieniä kouluja. Kohteena ovat olleet erityisesti kyläkoulut, joissa oppilaita on vähän. Tämä suuntaus on herättänyt kysymyksiä koulujen lakkauttamisen vaikutuksesta oppilaisiin, ja on yhä kiistanalainen aihe julkisessa keskustelussa. Tämä tutkimus tarkastelee 600 kyläkoulun oppilasta, jotka joutuivat vaihtamaan koulua lakkautuksen vuoksi vuosina 1999–2000, jolloin he olivat ala-asteen viimeisillä luokilla. Aikaisempaan kirjallisuuteen verrattuna, joissa koulujen heikko taso on vaikuttanut sulkemispäätöksiin, tämän tutkimuksen asetelmassa koulujen lakkautuksia on perusteltu vain taloudellisilla säästöillä. Lisäksi, johtuen maaseudun oloista, koulujen lakkauttamisen vaikutukset sisältävät tässä tutkimuksessa myös pitenevät koulumatkat sekä kasvavat koulu- ja luokkakoot. Lakkauttamisen vaikutukset oppilaiden arvosanoihin ja lukiostavalmistumisasteeseen estimoidaan vertaamalla lakkautettujen koulujen oppilaita oleellisten taustamuuttujien suhteen kaltaistettuihin verrokkeihin, joiden avulla epäsatunnaista valikoitumista kontrolloidaan. Tutkimuksessa ei löydy haitallisia vaikutuksia koulujen lakkauttamisesta yhteenkään mitattuun tulemaan. Tulos implikoi sitä, että väitteille oppilaiden koulumenestyksen negatiivisista vaikutuksista vastalauseena koulujen lakkauttamispolitiikalle ei löydy empiiristä tukea.