AbstractsBiology & Animal Science

Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää jaettua johtajuutta kulttuurisesti erilaisissa kouluissa. Toisena tavoitteena oli selvittää, kuinka koulujen rehtorit ymmärtävät oman roolinsa johtamisen jakamisessa. Viitekehys rakentuu viimeaikaiseen koulujen johtamisen tutkimukseen ja erityisesti keskusteluun koulujen muutoksesta. Koulun johtaminen näyttäytyy monimuotoisena ilmiönä, jonka tutkiminen edellyttää moniulotteista ja monikerroksista tarkastelua. Nykykoulun johtamista ja siihen jatkuvasti kohdistuvia muutostarpeita tarkastellaan tehokkuuden, kestävyyden, eettisten ja pedagogisten näkökulmien avulla. Paradoksaalista on, että tutkittava ilmiö jaettu johtajuus on sekä tutkimuksen kohde että tutkimuksen väline. Jaettua johtajuutta on tutkittu ilmiönä ja aineistoa on kerätty Saksan, Kreikan, Viron ja Suomen neljän tapauskoulun kolmivuotisen EU:n Comenius-projektin aikana vuosina 2005–2008. Tutkimusmenetelmänä on käytetty etnografista tapaustutkimusta ja bricolagea. Koulujen rehtoreita haastateltiin ja koulujen rehtorit, opettajat ja oppilaat osallistuivat ryhmäkeskusteluihin. Oppilaiden laatimia kirjoitelmia, piirroksia, sarjakuvia ja videoita käytettiin valottamaan jokaisen koulun kulttuuria johtamiskulttuurin takana. Raportti on tapauskouluista kirjoitettu narratiivinen kuvaus koulujen erilaisista johtamiskultuureista. Tutkimuksen tärkein tulos on, että vaikka kulttuuri rajoittaa uusien johtamismallien käyttöön ottoa kouluissa, uusia merkityksiä jaetulle johtajuudelle voidaan pohtia ja opiskella yhteistyössä toisten koulujen kanssa. Verkostoituminen ja erilaiset tiimien muodostamiset luovat mahdollisuuksia ymmärtää erilaisuutta koulun sisällä ja koulujen kesken. Samankaltaisuudet ja erilaisuudet päätöksenteon prosesseissa ja niihin osallistumisessa näyttivät olevan sidoksissa kulttuureihin. Oppilaiden ja heidän vanhempiensa osallisuus päätöksenteossa osoittautui varsin vaatimattomaksi suomalaisessa ja virolaisessa koulussa, kun taas saksalaisessa ja kreikkalaisessa koulussa vanhempien osallisuus näkyi päätöstenteossa. Kaikissa tutkimuksen tapauskouluissa oppilaiden osallisuuden lisääminen päätöksenteon prosesseissa näyttää asettavan tulevaisuuden koulun johtamiselle ja erityisesti jaetulle johtajuudelle suurimman haasteen.